Site brasileiro onde você pode comprar qualidade e entrega viagra preço cialis barato em todo o mundo.

Meda oy:n sydän- ja verisuonitautien lääkkeitä ovat sepelvaltimotaudin hoitoon käytettävä nitraattilaastari minitran ja eteisvärinän hoitoon tarkoitettu rytmihäiriölääke tambocor

Sydämen normaalirytmi

Sydämen pumppaustoimintaa ohjaa tarkkaan säädelty sähköinen järjestelmä. Normaalin
ns. sinusrytmin aikana sydänlihas supistelee säännöllisesti. Levossa aikuisen sydämen
syketaajuus on yleensä 60-80 lyöntiä minuutissa. Rasituksessa syke voi kiihtyä, jopa yli
180 lyöntiin minuutissa ilman että kyseessä on rytmihäiriö. Sydämen rytmihäiriöillä
tarkoitetaan sähköisen säätelyjärjestelmän järkkymisestä aiheutuvaa epäsäännöllistä tai
normaalia nopeampaa (takykardia) tai hitaampaa (bradykardia) rytmiä. Seuraavassa
tarkastelemme yksityiskohtaisemmin eteisvärinän ominaispiirteitä.
”Mitä eteisvärinä tarkoittaa?”

Eteisvärinä eli ”flimmeri” on rytmihäiriö, jossa sydämen eteisten lihassäikeet supistelevat
epätahdissa jopa 600 kertaa minuutissa värinäaaltojen virtaillessa kaoottisesti
eteiskudoksessa. Eteisvärinän aikana sähköimpulssit kulkeutuvat kammioihin vain
satunnaisesti, minkä takia syketaajuus saattaa vaihdella huomattavasti hetkestä toiseen.
Äkillisen eteisvärinäkohtauksen aikana kammiosupistukset seuraavat toisiaan
epäsäännöllisesti yleensä noin 140-180 kertaa minuutissa. Eteisvärinän pitkittyessä
syketaajuus yleensä hidastuu jonkin verran.
Eteislepatus on läheistä sukua eteisvärinälle. Eteislepatuksen eli ”flutterin” aikana
eteistaajuus on huomattavan nopea (yleensä 240-320/minuutti), mutta eteisvärinästä
poiketen kuitenkin tasainen. Eteislepatus saattaa esiintyä itsenäisenä rytmihäiriönä, mutta
se voi myös muuttua eteisvärinäksi ja takaisin jopa samassa EKG otoksessa.

Miten yleinen eteisvärinä on?”

Eteisvärinä on yleisin pitkäkestoinen rytmihäiriö. Sitä esiintyy 0.5-4 %:lla työikäisistä
aikuisista. Ikääntymisen myötä eteisvärinän riski lisääntyy, ja yli 65-vuotiaista lähes
10 %:lla on tämä vaiva.

”Mistä eteisvärinä johtuu?”

Eteisvärinälle altistavat monet sydänsairaudet, joista tyypillisimpiä ovat
sepelvaltimotauti, kohonnut verenpaine sekä läppäviat, etenkin hiippaläppävuoto tai –
ahtauma. Muista sairauksista eteisvärinälle altistavat mm. sokeritauti ja kilpirauhasen
liikatoiminta. Joillakin ihmisillä on taipumusta alkoholinkäytön jälkivaiheessa
esiintyvään ns. ”krapulaflimmeriin”. Lisäksi eteisvärinä sinänsä aiheuttaa eteisten
sähköiseen toimintaa muutoksia, jotka pitkittävät värinkohtausta ja altistavat uudelle
kohtaukselle. Näin ollen eteisvärinä voi ikään kuin ruokkia itse itseään.
Silloin kun perusteellisissakaan tutkimuksissa ei löydetä eteisvärinän syytä tai sille
altistavaa tekijää, puhutaan itsenäisestä eteisvärinästä. Tällöin sydämen rakenteet ovat
terveet ja rytmihäiriön syntymekanismina on häiriö eteiskudoksen sähköisessä
toiminnassa. Itsenäistä eteisvärinää sairastavat ovat usein muita eteisvärinäpotilaita
nuorempia ja heillä kohtauksen alkuun liittyy usein tilanteita, joissa tahdosta
riippumattoman hermoston tasapaino jostain syystä järkkyy.
”Mitä tutkimuksia eteisvärinän takia täytyy tehdä?”

Lääkärin suorittaman haastattelun ja huolellisen kliinisen tutkimuksen ohella EKG:n eli
sydänfilmin rekisteröiminen on oleellinen osa kaikkien rytmihäiriöpotilaiden tutkimusta.
Ilman oireiden aikana rekisteröityä EKG:tä sydämen rytmihäiriön tunnistaminen on
käytännössä mahdotonta. Eteisvärinän tunnistamisessa EKG:stä on harvoin ongelmia.
Yleensä lääkäri määrää EKG:n lisäksi tutkittavaksi myös joitakin verikokeita (pieni
verenkuva, nestetasapainoarvot ja kilpirauhaskokeet). Sydänfilmin
vuorokausinauhoitusta, kliinisestä rasituskokeesta tai sydämen kaikututkimuksesta
saattaa olla hyötyä, kun haetaan syytä eteisvärinän toistuvaan uusiutumiseen.
”Miksi eteisvärinän hoito on tärkeää?”

Hoitamattomana eteisvärinä lisää sairastavuutta muihin sydän- ja verisuonitauteihin ja
huonontaa jokapäiväistä elämänlaatua. Eteisvärinän aikana sydämen syke on nopea ja
epäsäännöllinen, mikä aiheuttaa kiusallista sydämen tykyttelyn tunnetta. Potilaat kokevat
kammioiden epäsäännöllisen supistelun usein jopa kiusallisempana kuin rytmin
nopeutumisen sinänsä. Eteissupistuksen ”turbovaikutuksen” puuttuessa sydämen
pumppausvoima heikkenee jonkin verran. Mikäli sydän on muutoin terve, tämä ei
juurikaan aiheuta rajoituksia potilaan jokapäiväiseen elämään tai liikuntaharrastuksiin.
Toisaalta sydämen vajaatoimintaa potevilla äkillinen eteisvärinäkohtaus saattaa
ratkaisevasti heikentää sydämen pumppausvoimaa ja lisätä potilaan oireita
(hengenahdistus, väsymys, rintakipu). Näillä potilailla äkillinen eteisvärinä voi
aikaansaada jopa tajunnan häiriöitä tai keuhkopöhön.
Tärkein syy eteisvärinän hoitoon on kuitenkin rytmihäiriöön liittyvä lisääntynyt
verihyytymien aiheuttamien tukosten eli tromboembolisten komplikaatioiden riski.
Läppävikaan liittyvä eteisvärinä lisää aivohalvausriskin jopa 17-kertaiseksi. Tämän takia
ei muutoin oireettomiakaan eteisvärinäpotilaita voida jättää hoitamatta.
”Miten eteisvärinää hoidetaan?”

Eteisvärinän hoidon pääasiallisena tavoitteena on parantaa potilaan elämänlaatua ja
ennaltaehkäistä eteisvärinään liittyviä verisuonitukoksia ja muita lisäsairauksia. Parhaiten
eteisvärinän aiheuttamia oireita helpottaa luonnollisesti normaalin sinusrytmin
palauttaminen. Useissa tapauksissa kuitenkin pelkällä syketaajuuden hidastamisella
saadaan aikaan suotuisa vaikutus potilaan oireisiin. Syketaajuutta hidastamalla voidaan
estää myös jatkuvasti liian nopean sykkeen sydänlihasta rappeuttavaa vaikutusta.
Eteisvärinään liittyvistä tromboembolisista komplikaatioista pelätyin on aivohalvaus.
Useimmille pitkittynyttä eteisvärinää sairastaville potilaille onkin syytä aloittaa
verenhyytymistä estävä ns. antikoagulaatio- eli verenohennushoito aivohalvauksen
estämiseksi.

Äkillinen eli akuutti eteisvärinäkohtaus hoidetaan joko sairaalan
päivystyspoliklinikalla tai hyvin varustetussa terveyskeskuksessa. Diagnoosin
varmistamisen jälkeen potilas kytketään valvontalaitteeseen, joka rekisteröi sydämen
toimintaa. Mikäli oireiden voimakkuus antaa aihetta, pyritään normaali sinusrytmi
palauttamaan välittömästi sähköisellä kardioversiolla. Muissa tapauksissa ensisijainen
tavoite on hidastaa syketaajuutta paremmin siedettävälle tasolle (yleensä alle 100/min).
Nopeaa eteisvärinää hidastavia lääkkeillä ovat esimerkiksi beetasalpaajat,
kalsiuminestäjät ja digitalis, joita kaikkia voidaan antaa joko injektiona suoraan potilaan
verenkiertoon tai tabletteina. Syketaajuuden rauhoittamisen jälkeen rytmi voidaan yrittää
siirtää samantien, jos eteisvärinän alusta on kulunut alle 2 vuorokautta. Mikäli
eteisvärinän alkamisesta on kulunut enemmän kuin kaksi vuorokautta eteisen sisälle on
voinut muodostua verihyytymä, joka voi lähteä liikkeelle eteisen supistustoiminnan
palautuessa ja aiheuttaa aivohalvauksen. Näille potilaille on aina aloitettava
verenohennus eli antikoagulanttihoito ja pyrkiä rytminsiirtoon vasta AK-hoidon oltua
hoitotasolla vähintään kolmen viikon ajan. Erityistapauksissa (voimakkaat oireet, erittäin
nopea syketaajuus) rytminsiirron suorittamista voidaan nopeuttaa varmistamalla
ruokatorven kautta tehtävällä sydämen kaikukardiografialla, ettei eteiskorvakkeessa ole
hyytymää.
Rytminsiirto tapahtuu joko lääkkeillä tai sähköisellä rytminsiirrolla eli kardioversiolla.
Lääkkeet tehoavat 60-70 %:lla potilaista äkillisesti alkaneessa eteisvärinässä. Aika
normaalin sinusrytmin palautumiseen vaihtelee lääkkeestä riippuen vajaasta tunnista
useampaan tuntiin.
Sähköisessä rytmisiirrossa potilas nukutetaan ja hänelle annetaan tasavirtasähköisku, joka
palauttaa eteisten normaalin sähköisen toiminnan. Sähköinen rytminsiirto on tehokas,
nopea ja turvallinen hoitotapa, joka palauttaa sydämen normaaliin rytmiin 70-80%:lla
potilaista niissäkin tapauksissa, joissa edeltävä lääkehoito osoittautui tehottomaksi.
Lääkehoitoon verrattuna haittapuolena tässä hoitomuodossa on nukutus, mikä
käytännössä rajaa toimenpiteen vain niissä sairaaloissa suoritettavaksi, nukutuslääkäri on
aina saatavilla. Usein ongelmana on myös se, että ennen nukutuksessa suoritettavaa
kardioversiota potilaan on oltava syömättä vähintään neljä tuntia. Onnistuneen lääkkeillä
tai sähköisellä kardioversiolla suoritetun rytminsiirron jälkeen jälkiseuranta poliklinikalla
vie muutamia tunteja, minkä jälkeen potilas voi yleensä turvallisesti lähteä kotiin.
”Entä, jos eteisvärinä uusii?”

Mikäli eteisvärinä uusii herkästi tai kohtauksiin liittyy voimakkaita oireita, täytyy harkita
pysyvää lääkitystä eli estohoitoa. Parhaassa tapauksessa lääkitys estää
rytmihäiriökohtaukset kokonaan. Yleensä kuitenkin riittävänä hoitovasteena voidaan
pitää kohtaustiheyden selvää harvenemista ja kohtausten muuttumista paremmin
siedetyiksi. Hoidon tehoa arvioitaessa vertailukohtana voidaan hyvin pitää esimerkiksi
sepelvaltimopotilaan rintakipujen estohoitoa. Useimmilla näistä potilaistahan esiintyy
ajoittain ”pikanitroja” vaativia rintakipukohtauksia ilman, että potilaan säännöllistä
lääkitystä on tarvetta muuttaa.
Estolääkityksen aloitus on harkittavat yksilöllisesti potilaan oireet ja muut sairaudet
huomioiden. Rytmihäiriölääkkeet – kuten kaikki muutkin lääkkeet – saattavat aiheuttaa
myös joitakin haittavaikutuksia, minkä takia lääkityksen vaikutusta on syytä tarkkailla
etenkin hoidon alussa. Lääkityksen aloittamisen jälkeen potilasta kehotetaan kertomaan
lääkärilleen kaikista uusista tuntemuksista ja oireista. Lievät, usein lääkityksen jatkuessa
ohimenevät sivuoireet eivät ole este muuten tehokkaan lääkityksen jatkamiselle. Jos
sivuvaikutukset näyttävät olevan potilaan terveydelle haitallisempia kuin hoidettava
rytmihäiriö, on syytä vaihtaa lääkitystä tai pienentää annosta. Koska oikean lääkkeen
valinta edellyttää laajaa perehtyneisyyttä hoidettavan rytmihäiriön luonteeseen ja
käytettävissä oleviin hoitomuotoihin, rytmihäiriölääkityksen aloittaa tavallisesti
kardiologi tai sisätautilääkäri, mutta terveyskeskuslääkäri voi hyvin huolehtia potilaan
jatkoseurannasta.
Eteisvärinän estohoitolääkkeitä ovat (suluissa kauppanimet):
- flekainidi (Tambocor)
- propafenoni (Rytmonorm)
- amiodaroni (Cordarone)
- dronedarone (Multaq)
- disopyramidi (Disomet)
- kinidiini (Kiniduron)
- sotaloli (Sotacor, Sotalin, Sotalol, Sotalol Alpharma, Sotalol Generics)

Yllä mainittujen lääkkeiden lisäksi eteisvärinän hoidossa käytetään yleisesti
beetasalpaajia, kalsiuminestäjiä ja digoksiinia. Yksinään käytettynä näiden lääkkeiden
teho eteisvärinään on varsin huono, mutta ne tehostavat usein varsinaisten
rytmihäiriölääkkeiden vaikutusta ja vähentävät niiden aiheuttamia sivuvaikutuksia.
Eteisvärinän ehkäisyssä erittäin tärkeää on myös perussairauden hoito. Etenkin
verenpainetaudin ja sydämen vajaatoiminnan hyvällä hoidolla voidaan tehokkaasti estää
eteisvärinän ilmaantumista ja uusiutumista. Verenpaineen ja sydämen vajaatoiminnan
hoitoon käytettävistä lääkkeistä etenkin ns. ACE:n estäjillä ja angiotensiinireseptorin
salpaajilla on suotuisa vaikutus eteisvärinään ja myös kolesterolin tehokas alentaminen
näyttää vähentävän eteisvärinää.
Jos lääkehoito ei tehoa potilas on syytä lähettää rytmikardiologin vastaanotolle
eteisvärinän invasiivisten hoitomahdollisuuksien kartoitusta varten. Eteisvärinän
katetriablaatiohoito tehoaa noin 70-85% potilaista, joilla lääkehoito on osoittautunut
tehottomaksi. Toimenpide on pitkä kestoinen ja erityistä ammattitaitoa vaativa. Lisäksi
siihen liittyy harvinaisia, mutta vakavia haittavaikutuksia. Tämän takia toimenpidettä ei
suositella kaikille potilailla, mutta jos lääkitys ei tehoa se on erinomainen vaihtoehto
etenkin itsenäisessä eteisvärinässä. Leikkaushoitoa (”sokkeloleikkaus”) tai kirurgista
ablaatiota käytetään yleensä vain, jos potilaalle pitää joka tapauksessa tehdä
sydänleikkaus esim. sepelvaltimotaudin tai sydämen läppävian takia. Sydämen
tahdistimen vaikutus eteisvärinään on vähäinen ja se soveltuu lähinnä potilaille, joilla on
eteisvärinänän lisäksi oireita myös hidaslyöntisyydestä.

”Miksi eteisvärinässä käytetään verenohennushoitoa?”

Verenohennus- eli antikoagulanttihoito on oleellinen osa eteisvärinän hoitoa. Eteisten
väristessä ne eivät pumppaa verta kammioihin vaan osa verestä jää seisomaan eteisiin ja
saattaa muodostaa sinne verihyytymän. Ajoittain tällainen hyytymä saattaa lähteä
liikkeelle ja päätyä verenkierron mukana esimerkiksi aivoverisuoniin ja aiheuttaa
aivohalvauksen. Tämän tilanteen estämiseksi lääkäri määrää useimmille
eteisvärinäpotilaalle antikoagulanttilääkityksen (varfariini: Marevan®). Hoidon aikana
potilaan verenhyytymisarvoja (TT-SPA tai INR) on seurattava säännöllisin väliajoin,
jotta voidaan varmistaa hoidon riittävä teho ja toisaalta välttää liian suureen
lääkeannokseen liittyvä verenvuotovaara. Erityistapauksissa voidaan hoidon
alkuvaiheessa käyttää myös ihon alle pistettävää pieni- molekulaarista hepariinia sen
aikaa, että varfariinin teho ehtii vakiintua hoitotasolle (yleensä 5-7 vuorokautta).
Hyytymän liikkeelle lähdön riski on erityisen suuri heti normaalin sinusrytmin
palautumisen jälkeen, minkä takia eteisvärinän rytminsiirtoa ei pidä yrittää ellei AK-
hoitoa ole toteutettu ohjeiden mukaisesti. Onnistuneen rytminiirron jälkeen AK-hoidon
jatko arvioidaan riskitekijöiden mukaan. Nuorilla itsenäistä eteisvärinää sairastavilla AK-
hoitoa yleensä 1-3 kk ajan, minkä jälkeen se voidaan lopettaa jos potilas on pysynyt
oireettomana. Iäkkäillä sekä niillä potilailla, joilla on todettu myös muita
aivohalvaukselle altistavia sairauksia kuten kohonnut verenpaine, sokeritauti, sydämen
vajaatoiminta, sepelvaltimotauti tai aiempi aivoverenkiertohäiriö AK-hoitoa jatketaan
potilaan eliniän ajan.

”Entä jos eteisvärinän rytminsiirto ei onnistu?”

Osalla potilaista eteisvärinä jää sydämen pysyväksi rytmiksi. Näitä potilaita voidaan
lohduttaa sillä, että jatkuva eteisvärinä on yleensä huomattavasti paremmin siedetty ja
selvästi mukavampi olotila kuin normaalin sinusrytmin ja eteisvärinän toistuva vaihtelu.
Eteisvärinää pidetäänkin yleisesti sydämen toiseksi parhaana rytminä. Niinpä jos
eteisvärinä estolääkityksestä huolimatta palaa pian uudelleen rytminsiirron jälkeen, on
usein viisainta tyytyä siihen eikä pyrkiä väkisin ylläpitämään sinusrytmiä. Pysyvässä
eteisvärinässä on erittäin tärkeää, että sydämen sykettä rauhoitetaan
eteiskammiojohtumista hidastavalla lääkityksellä kuten tai beetasalpaajalla, digoksiinilla,
verapamiililla tai diltiatseemilla.
Jos syketaajuus kuitenkin on kohtuuttoman nopea lääkityksestä huolimatta,
rytmikardiologi voi joskus helpottaa potilaan oireita katkaisemalla
eteiskammiojohtumisen kokonaan ns. katetriablaatiolla, jossa eteiskammiosolmukkeen
seutuun kohdistetaan erityistä katetria käyttäen radiotaajuinen sähkövirta. Toimenpiteen
yhteydessä potilaalle asennetaan pysyvä sydämen tahdistin, joka pitää sykkeen tasaisena
ja oireet kurissa.


”Miten jatkossa täytyy toimia?”

Seurantakäyntien ajankohdat riippuvat potilaan oireista ja muista sairauksista. Yleensä
jatkoseurannan voi hyvin toteuttaa oman terveyskeskuslääkäri tai muun avohoitolääkäri.
Ongelmatilanteissa on kuitenkin aina hyvä keskustella hoitoratkaisuista myös kardiologin
tai rytmihäiriöiden hoitoon perehtyneen sisätautilääkärin kanssa.
Sydänsanastoa:

Aivohalvaus
Aivoverenvuodosta tai aivoverisuonentukkeumasta aiheutunut Rasitusrintakipu, joka johtuu sydänlihaksen hapenpuutteesta. Antikoagulanttihoito AK-hoito eli veren hyytymistä ehkäisevä hoito. Bradykardia Elektrokardiogrammi eli sydänfilmi eli sydämen sähkökäyrä. Eteisvärinä eli sydämen eteisten rytmihäiriö. Sydänsairauksiin erikoistunut lääkäri. Kardioversio Sydämen normaalin rytmin palauttaminen joko lääkkeillä tai sähköisesti. Katetriablaatio Rytmihäiriöitä aiheuttavan rakenteen ”tuhoaminen” erityistä sydämen sisälle verisuonten kautta vietävää hoitokatetria käyttäen Koronaaritauti eli sydämen omasta verenkierrosta huolehtivien Sydäninfarkti Sepelvaltimoiden tukkeutumisesta johtuva paikallinen sydänlihasvaurio. Takykardia Valtimoissa vallitseva paine, esim. 130/85 mmHg. Isompi luku eli ”yläpaine” (systolinen paine) kuvaa painetta sydämen supistuessa ja pienempi luku eli ”alapaine” (diastolinen paine) kuvaa

Source: http://www.meda.fi/fileadmin/uploads/Meda_Finland/PDF/Nettisivuston_materiaalia_syd%C3%A4n__2_.pdf

Kz-ct_eng-vers. 12.00.pdf

HIGH INDUCTION DIFFUSERS WITH VARIABLE GEOMETRY WITH AUTOMATIC REGULATION WITH THERMOSTATIC SPRING OVERVIEW : METHOD OF REGULATION : The KZ-CT series of high induction diffusers use a With the use of the selection program it is possible to determine thermostatic spring with form memory mechanism for the the most appropriate model of diffuser for each application.

Microsoft word - north 432 final

There having been presented to the Board a petition by Jeffrey N. Rosenberg, Trustee of JNR Trust, 432 North Avenue, Weston, MA the Board decided to hold a hearing on said petition on Monday, October 21, 2013 at 7:30 P.M., and caused the following notice to be published in The Town Crier, a newspaper of general circulation in Weston: Hearing Notice Notice is hereby given that the Board of A

Copyright © 2010-2014 Articles Finder